Jaakkiman kirkko, sankarihauta ja hautausmaa

Kun rajat avautuivat, on yhdistys järjestänyt kotiseuturetkiä tehty yhteisesti ja erikseen. Suurjaakkimalaiset ovat osallistuneet Jaakkiman hautausmaan, kirkon ja kirkkopihan kunnostukseen, työhön on anottu ja saatu Opetusministeriöltä avustusta. Yhdistys on osallistunut Karjalan Liiton tukitalkoisiin ja rahoitukseen.

Suurimmat toteutuneet hankkeet ovat Jaakkiman hautausmaalle ensimmäisen evankelisluterilaisen kirkon ja kirkkoherran muistokiveen kiinnitetty muistolaatta, tekstinä: ”Pysähdy kunnioittamaan menneitten sukupolvien muistoa” Jaakkiman ja Lahdenpohjan asukkaat 1991, sekä suomeksi että venäjäksi. Jaakkiman kirkkohan paloi v. 1977 niin, että vain kymmenen metriä korkeat tiiliseinät jäivät jäljelle.

7.9.1991 pidettiin Karjalatalossa, Helsingissä neuvostonkarjalaisten vieraiden kanssa neuvottelu Jaakkiman rauniokirkon hautausmaiden ja muiden historiallisten paikkojen kunnostuksesta ja säilyttämisestä ja muusta yhteistyöstä. Neuvottelukohteina olivat rauniokirkon tiiliseinien suojaaminen, sankarihauta-alueen kunnostus, hautausmaan kunnostaminen, pitäjäntuvan turvaaminen ym. Kun kaikki tämä vaatii rahaa ja uhrauksia, Suur-Jaakkimalaiset ry vetosi kaikkiin jaakkimalaisiin heimosiskoihin ja –veljiin, jotta he osallistuisivat mahdollisuuksiensa mukaan entisen kotipitäjämme arvojen säilymisen turvaamiseen kiittäen jo etukäteen talkoovuoden lahjoituksista. Rahoitustalkoot lahjoituksineen tuottivatkin lähes 100 000 markkaa.

Kaikkien näitten ponnistusten tuloksena rauniokirkon suojaustyöt valmistuivat ja jaakkimalaisen arkkitehdin Aulis Jääskeläisen sankarimuistomerkki seisoi jälleen paikallaan kirkkomme vieressä, kiitos Suur-Jaakkimalaiset ry:n puheenjohtajan Kauko Salmenkallion ratkaisevan panoksen järjestelyissä. Niinpä 9.-12.7.1993 yli 1 000 vierasta oli saapunut viettämään kotiseutujuhlaa aidossa ympäristössä Jaakkimassa ja Lahdenpohjassa. Joukossa oli myös runsaasti paikallisia asukkaita. Päätapahtuma oli sunnuntaina 11.7. sankaripatsaan paljastus ja ehtoollisjumalanpalvelus kirkonmäellä. Iltapäivällä vietettiin päiväjuhlaa sikäläisessä kulttuuritalossa ns. suojeluskuntatalon mäellä. Illalla oli vielä samassa paikassa tapaamistilaisuus jaakkimalaisten Öitsien merkeissä.

Kyläkirjat

Yhdistys on toiminut Miklin kyläkirjan kustantajana vuonna 2002. Kirjan ensimmäinen painos, 400 kirjaa, on loppuunmyyty ja kirjasta tehtiin 300 kappaleen lisäpainos. Miklin kyläkirjan toimikuntaan kuuluivat Eino Bergman, Viljo Kuismanen, Irma Sinerkari ja Veijo Veijalainen.

Jaakkiman alueen toinen kyläkirjahanke oli Päivi Pakkasen toimittama Metsämiklin kyläkirjan, kirjan painos on 500 kpl. Hankkeen toteutuksessa olivat mukana Päivin lisäksi  teollisuusneuvos Erkki Pekkinen ja rovasti Martti Kauppinen. Vuonna 2007-8 yhdistys kustansi Kokonniemen kyläkirjan, projektivastuullisena toimii Sirpa Lassila. Tavoitteemme  on toimia jatkossakin perinnettä kokoavien teosten kustantajana.

Muu perinteen taltiointi

Monet valokuvanäyttelyt tilaisuuksien yhteydessä ovat myös herättäneet mielenkiintoa. Petri Pajulinna kuvasi laajan aineiston yhdistyksen tilaisuuksista ja suurensi vanhoja valokuvia Jaakkimasta. Kahden kirjoituskilpailun tulokset ovat osaltaan kartuttaneet entisen kotiseudun tuntemusta ja murreperinnettä.

Oma lippu hankittiin jo alkuvuosina tunnuksenaan tyylitelty Jaakkiman kirkon torniosa. Lippumme on sitten osallistunut kaikkiin Karjalan Liiton kesäjuhliin.

Tulevaisuusseminaari

Yhdistyksen oma kaukonäköisin hanke oli helmikuussa 2002 järjestetty yhdistetty tulevaisuusseminaari ja hallituksen kokous, jolla haluttiin esitellä jäsenistöllemme hallituksen toimintaa ja luoda yhdessä uusia suunnittelmia tulevia toimintavuosia varten. Ideoita päätettiin työstää toimikunnan avulla. Sovittiin, että hallituksen sisälle perustetaan projektiryhmä.

Ote tulevaisuusseminaarin annista:

-------------

Tulevaisuusseminaarissa todettiin, että karjalaisten ja jaakkimalaisten perinteiden ja kulttuurin eteenpäin vienti on edelleen tärkeää.

Tilaisuudessa virinneitä ideoita:

karjalaiset hääperinteen kiinnostavat nuoria

perinneruoka-kurssit

vuosikokouksen sisällön mielenkiinatoistaminen (esitelmät) ja ajankohdan muuttaminen sunnuntaiksi (jumalanpalvelus), hallituksen jäsen Ester Lehtoaron mukaan ohjelmallisiin vuosikokouksiin osallistui aikoinaan jopa 60-70 henkilöä

useampien seurojen jäsenyys kannattaa, osallistuminen tapahtumiin, uusille tekijöille kannattaa antaa vastuuta asioista

tavoite-mieli-sisältö on tärkeä pitää mielessä kun toimintaa suunnitellaan olisiko mahdollista järjestää karjalainen rippikoulu?

Perinnekäsityöt. Öitseihin tulisi järjestää myös nuorille kohdennettua ohjelmaa kotiseutumatkailussa suomalaiset nuoret voisivat ehkä tehdä yhteistyötä lahdenpohjalaisten nuorten kanssa (perhokalastus/kanoottiretket/luontomatkailu)

teemat Öitseihin talkootempaukset voivat koota yhteen kaiken ikäisiä jäseniä kyykkäinnostus.

Yhdistyksen järjestämien tämänhetkisten tapahtumien lukumäärää pidettiin hyvänä, ajankohtien ennallaan pitäminen on tärkeää tunnistettavuuden takia, sisällön suunnitteluun kannattaa panostaa.

Tulevaisuusseminaarissa koettiin tärkeäksi se, että kulttuurin ja perinteiden vaaliminen koskettaa kiinteästi nykyajan ihmisten arkielämää. Pohjaksi otettiin kirkolliset menot, jotka kuuluvat monen elämänkaareen. Jaakkimalaisia perinteitä voi verestää esimerkiksi: ristiäiset, pyhäkoulu, kinkerit, rippikoulu, täysi-ikäisyys, tupakaiset (sulhanen ostaa tupakkaa), kihlajaiset (puhemies, kosinta), morsian kiertää kylillä ja tekee anopille lahjoja, häät (kolmipäiväiset), pulpukkatytöt ja pulpukkapojat, nuoteet – nuoret parit saattoon mukaan, varpajaiset, rotinat ja pääsiäinen.

Jaakkimalaisen elämisen tavoista voisi joku opiskelija tehdä lopputyönkin, jotta tavat kirjattaisiin ylös. Esimerkiksi häiden jälkeisen aamun tapa, kerran juonti, jolla kerättiin vatiin rahaa joka juontikerrasta. Viheriöivä rannikko jylhine kallioineen, lehtoineen, poukamineen; mikä rauhan ja leppeän olon tyyssija! Kasvillisuus on ihastuttavan runsasta monine harvinaisuuksineen, joita tavallinenkin kävijä havaitsee: Kukkanummet, orvokkikedot sekä eri puulajit; lehmus, vaahtera, jalava, tuomi ja pihlaja. 

Kannattaa tutustua!